Syksyinen Venetsia autioine kujineen ja tihkusateineen ei ehkä tuonu ensimmäisenä mieleen suklaata, mutta rakkautta ja romantiikkaa se huokui kaiken sumunki läpi.
"Surumielisen kaunis", oli mun ensimmäinen ajatus junasta päästyäni. Päivän päätteeksi olin lisänny listaan: äärimmäisen sokkeloinen, aina uudelleen yllättävä, toisinaan turistirysä ja takuulla kaikkien kliseiden arvoinen
rakkauden kaupunki. Ainaki minä rakastuin. ;>
|
Koulussa ei opetettu mitään laiturinäyteikkunoista... |
|
Oisin voinu istua meren rannassa koko päivän <3 |
|
Aika sininen hetki! |
ihania kuvia! tuo on paikka, jossa haluisin käydä. ilmeisesti kannataa :)
VastaaPoista